Kaikki kirjoittajan SuKo artikkelit

Oppivelvollisuuden seuranta: koe-maraton vai kannustava tapaaminen?

(Julkaistu alunperin 8.5.2018 yhdistyksen Facebook-sivulla)

Oppivelvollisuuden voi Suomessa suorittaa laillisesti osallistumatta kouluopetukseen. Suomessa ei ole koulupakkoa ja kotiopetukseen siirtyminen on ilmoitusasia. Mikäli vanhemmat päättävät lapsensa kotiopetuksesta, sitoo heitä valtakunnallinen opetussuunnitelma. Lapsen asuinpaikalla on valvontavelvollisuus, jossa lapsen oppivelvollisuuden etenemistä seurataan.

Opetushallitus kertoo verkkosivuillaan seuraavasti: ”Oppivelvollisen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin. Lainsäädännössä ei ole määritelty, kuinka usein valvontatilaisuuksia järjestetään. Yleinen käytäntö on, että niitä on kerran pari vuodessa. Valvontatilaisuuksissa edistymistä tutkitaan muun muassa keskustelujen, kirjallisten ja suullisten kokeiden ja näyttöjen sekä muun tyyppisten näyttöjen avulla. Muut näytöt ovat tarpeen erityisesti selvitettäessä oppivelvollisen edistymistä taide- ja taitoaineissa.”

Parhaimmillaan jokakeväinen käynti opettajan luona on odotettu ja innostava tapahtuma. Useissa kunnissa kotiopetuksen oppivelvollisuuden seuraaminen on ymmärretty oikein ja yhteistyö kodin ja valvontavastuussa olevan viranomaisen välillä on molempia osapuolia, ja erityisesti lasta, kunnioittavaa. Seurantatilaisuuden perusteella tutkiva opettaja kirjoittaa kunnan opetusviranomaiselle lausunnon kotioppijan oppivelvollisuuden etenemisestä. Valvonnan tarkoituksena ei ole antaa arvosanoja tai todistusta vaan tilaisuuden aikana arvioidaan oppimisen edistymistä suhteessa tavoitteisiin.

Valitettavasti on myös kuntia, joissa oppivelvollisuuden seuranta ja ymmärrys kotioppijan oikeuksista eivät yllä tälle tasolle. Suomi on hyväksynyt YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen. Siinä on säädetty, että kaikissa lasta koskevissa asioissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Myös kotiopetuksen valvonnan tulee olla tarkoituksenmukaista, ja se tulisi toteuttaa lapsen edun mukaisesti.

Nyt, kun lukuvuosi on lopuillaan, on monella kotioppijalla aika esittää vuoden aikana tehdyt työt tutkivalle opettajalle. Olemme saaneet valitettavan paljon huolestuttavia viestejä, joiden mukaan seurantatilaisuuden yhteydessä jopa nuorimpia alakouluikäisiä kotioppijoita on vaadittu tekemään lukuisia kokeita samana päivänä. Tällainen toiminta ei ole lapsen edun tai tarkoituksenmukaisen oppimisen edistymisen seurannan mukaista ja saattaa rikkoa lapsen oikeuksien sopimusta.

Oppiminen ei ole sidottu kirjasarjoihin tai oppikirjoihin. Useissa oppiaineissa, kuten ympäristöopissa ja kielissä painotus ja sisältö (esim.sanasto) voivat poiketa huomattavasti eri kustantajien ja tekijöiden kirjasarjojen välillä, eikä kotioppija ole velvollinen käyttämään tiettyjä kirjasarjoja tai oppikirjoja oppimisensa tukena. Lisäksi moni kotioppija opiskelee vuosiluokkiin sitoutumattomasti. Joissain kunnissa kotioppijoille on kuitenkin teetetty sellaisten kirjasarjojen kokeita, joita kyseinen lapsi ei ole koskaan nähnytkään.

Suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja. Tutkivan opettajan tulisi ammattitaitoonsa perustuen kyetä arvioimaan kotioppijan oppimisen edistymistä portfolion ja esimerkkitöiden sekä kannustavan ja kehittävän keskustelun avulla. Tämä vaatii kuitenkin sen, että tutkivalla opettajalla on käytössään asianmukaisesti ja selkeästi koottu portfolio tai muuta näyttöä, josta ilmenee mm. se, mitä tavoitteita on saavutettu ja missä lapsi tarvitsee mahdollisesti vielä harjoitusta ja tukea. Koska hyvien oppimis- ja itsearviointitaitojen saavuttamista voidaan pitää oppimisen kannalta tärkeänä, on lapsen hyvä osata kertoa ikätasoisesti itse omasta oppimisestaan, opiskelutavoistaan ja tavoitteistaan.

Oppimisen edistymisen seuranta on lapsen kannalta tärkeää, sillä oikein toteutettuna se on lapsen edun mukaista, lapsen oikeuksia ja oppimista edistävää sekä oppimiseen innostavaa ja kannustavaa. Suomen Kotikouluyhdistys ry tekee töitä, jotta oikeudenmukainen, kannustava ja ammattitaitoinen oppivelvollisuuden edistymisen seuranta toteutuisi kotikoululaisten kohdalla kaikissa Suomen kunnissa.

Suomen Kotikouluyhdistys ry

Avoin kirje 17.4.2018

Arvoisa lapsiasiavaltuutettu,

 

Kirjoitamme teille vähän aikaa sitten perustetun Suomen Kotikouluyhdistys ry:n ominaisuudessa. Yhdistyksemme on ideologisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on jakaa tietoa kotikoulusta viranomaisille, vanhemmille ja suurelle yleisölle.

Yhdistyksemme on järkyttynyt viime päivinä uutisoidusta tapahtumasta, jossa vanhemmat olivat laiminlyöneet lapsensa oppivelvollisuuden. Toiminnassamme painotamme lasten etua ja hyvinvointia sekä kotioppijoiden yhdenmukaista kohtelua. Olemme samaa mieltä siitä, että jokaisen lapsen kehitys on turvattava, ja kotikoululaisten oppimisen edistymisen seurantaan liittyviä käytänteitä tulisi selkeyttää ja yhdenmukaistaa.

Kunta on velvoitettu seuraamaan oppivelvollisuuden toteutumista. Nyt lehdistön esille tuoma lapsen laiminlyönnin mahdollistuminen ei nähdäksemme liity niinkään kotiopetukseen liittyvään lainsäädäntöön, vaan siihen, että viranomaisyhteistyö ei selvästikään ole tässä tapauksessa toiminut. On hämmästyttävää, että kunta on vuosikausien ajan katsonut läpi sormien sitä, että oppivelvollinen ei ole saapunut tutkivan opettajan tapaamisiin.

Yhdistyksessämme on paljon tietoa ja kokemusta kotikoulusta. Paitsi että olemme kotikoululaisten vanhempia, tekee varapuheenjohtajamme aiheesta tutkimusta osana kasvatustieteen opintojaan. Olemme tämän vuoden aikana julkaisemassa kotikoulun seurannasta opasta, josta hyötyisivät niin valvovat opettajat kuin kotikoululaisten vanhemmatkin.

Tällä hetkellä käytännöt kotikoululaisten seurannan suhteen vaihtelevat suuresti paikkakunnittain. Espoossa on toimivaksi havaittu, tarkoituksenmukainen käytäntö ns. ”Espoon malli”, joka on lasta ja kotiopetusperhettä kunnioittava. On myös kuntia, joissa kotiopetusperheet ovat joutuneet silmätikuiksi ja oppivelvollisuuden seuraaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Säännöllinen seuranta on lapsen etu. Kaikissa kunnissa tämä ei kuitenkaan toteudu.

Näemme, että uuden opetussuunnitelman (OPS2016) suuntaviivat: ilmiöoppiminen, uudet arvointimenetelmät ja uusi lähestymistapa oppimiseen, tuovat kotiopetusta ja perinteistä kouluopetusta lähemmäs toisiaan. Myös e-oppimisalustat, etäopetusmahdollisuudet ja uudet innovaatiot mahdollistavat aivan uudenlaisia oppimisratkaisuja. Oppiminen on muotoutumassa ryhmämallista kohti yksilöllisempää oppimiskokemusta.

Vaikka kotiopetuksessa olevien määrä on verrattain pieni, on se kuitenkin kasvava trendi. Teknologian nopea kehitys ja työelämän muutokset luovat perheille uusia tapoja järjestää elämänsä. Kiinnostus kotiopetusta kohtaan on selvästi kasvanut, jopa viimeisen kahden vuoden aikana. Lapsia siirtyy kotiopetukseen hyvin erilaisista syistä. Yhä useampi vanhempi on valmis ottamaan vastuulleen lapsensa oppivelvollisuuden suorittamisen.

Näemme, että vastuullisesti ja suunnitelmallisesti toteutettuna kotiopetus voi olla erittäin hedelmällinen ja lapsen edun mukainen kasvuympäristö. Toimeentulon ja elämän järjestäminen niin, että mahdollisuudet ottaa lapsi kotiopetukseen ovat usein isoja ratkaisuja vaativia, johon perhe sitoutuu; perheen arvoissa lapsen hyvinvointi arvotetaan erittäin korkealle.

On selvää, että niin koulumaailmaan kuin lastensuojeluunkin mahtuu ikäviä tapauksia. Toivomme kuitenkin, että nyt esille tulleen tapauksen johdosta ei koko kotikouluyhteisöä leimata. Kotiopetuksesta, jossa lapsen etu on huomioitu, on saavutettu menestystarinoita, kuten keväällä 2015 kymmenen laudaturin ylioppilaaksi kirjoittanut 16-vuotias Kalle. Paljon on myös lapsia, jotka eivät yllä samanlaisiin huippusaavutuksiin, mutta saavuttavat omia huikeita menestystarinoitaan.

Yhdistyksemme tarkoitus on osaltaan mahdollistaa se, että kotikoulua käyville lapsille ja nuorille voidaan luoda turvallinen, tasa-arvoinen ja syrjäytymistä ehkäisevä kasvu- ja oppimisympäristö. Toivomme yhteistyötä lapsiasiavaltuutetun kanssa, ja tulemme mielellämme keskustelemaan kotiopetukseen liittyvistä teemoista kanssanne.

 

Ystävällisin terveisin,

Suomen Kotikouluyhdistys ry

Taina Huhtamo, puheenjohtaja

Joanna Hartman, varapuheenjohtaja