Kaikki kirjoittajan SuKo artikkelit

Hyvää saamelaisten kansallispäivää 6.2.2019

 

Saamenmaassa, joka sijaitsee Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisella alueella, asuu Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Suomen Kotikouluyhdistys ry kannustaa kaikkia opettamaan lapsilleen tästä arvokkaasta ja kiehtovasta kulttuurista. Kansallispäivää juhlistetaan ympäri Suomea eri tavoin ja saamelaiskulttuuriin pääsee tutustumaan muun muassa näistä linkeistä.

Yle Areena, uutisluokka triplet: saamelaisuus kahdessa minuutissa:
https://areena.yle.fi/1-4355104

Yle opetus: Pikaopas saamelais­kulttuuriin:
http://sanosesaameksi.yle.fi/pikaopas-saamelaiskulttuuriin/

Yle, elävä arkisto: Leuddit ovat kolttakansan salattu muisti:
https://yle.fi/…/16/leuddit-ovat-kolttakansan-salattu-muisti

Kysely kotioppijoiden huoltajille: Kiusaaminen ja/tai sisäilmaongelmat kotiopetukseen siirtymisen taustalla

Kotiopetukseen siirrytään monista eri syistä ja usein ne liittyvät siihen, että huoltajat haluavat itse vaikuttaa enemmän lapsen tai nuoren opiskeluun, oppimismenetelmiin ja oppimisympäristöön. Osassa perheitä keskeinen tekijä kotiopetukseen siirtymisessä on ollut kiusaaminen tai sisäilmaongelmat koulussa.

 

Kotioppijoiden huoltajille suunnatulla kyselyllä kartoitetaan kiusaamisen ja/tai sisäilmaongelmien yleisyyttä syynä siirtyä kotiopetukseen Suomessa. Kyselyllä kerätään myös kotikouluperheiden ja kotioppijoiden kokemuksia itse prosessista, kotikouluun siirtymisen vaikutuksista, kotikoulun toteuttamisesta sekä siitä, miten heitä on kuultu ja lapsen/nuoren tilanne ja kokemus otettu huomioon esimerkiksi oppivelvollisen edistymisen seurantaan liittyvissä asioissa. Suomen Kotikouluyhdistys ry:n kyselyn tarkoituksena on tehdä aihetta näkyväksi ja saada tietoa, joka hyödyttää kotikouluun liittyvää tutkimusta.

 

Kysely on avoinna 22.2.2019 saakka.

Lisätietoa ja itse kysely löytyy täältä: https://goo.gl/forms/RZ1iP96OLQFwTq4U2

Vastine Turun Sanomien kotiopetusta koskevan artikkelin yhteydessä julkaistuun opetusneuvos Ulla Laineen (Opetushallitus) haastatteluun

Turun Sanomat julkaisi 16.1.2019 artikkelin ”Turun Feeniks-koulun oppilaista jäljellä alle puolet – kotikouluissa Suomessa 350 lasta” yhteydessä opetusneuvos Ulla Laineen haastattelun. Haastattelussa Laine muistutti niiden vanhempien vastuusta, jotka ottavat lapsensa kotiopetukseen.

Kun perhe tekee päätöksen kotiopetuksesta, siirtyy vastuu lapsen oppivelvollisuuden suorittamisesta ja opetuksen järjestämisestä kokonaan vanhemmille. Kunta saa, mutta ei ole velvollinen antamaan kotioppijalle oppikirjoja tai muita työvälineitä. Kotioppija ei ole oikeutettu kouluruokailuun tai muihin koululaisille kuuluviin etuuksiin ja oppilashuollon palveluihin.

Suomen Kotikouluyhdistys ry:n kokemuksen mukaan kotioppijoiden vanhemmilla on hyvin tietoa kotiopetukseen liittyvistä velvollisuuksista ja vastuusta. He ovat myös valmiita kantamaan tämän vastuun. Kotiopetusta on usein harkittu pitkään, ja päätöksen seurauksia on punnittu tarkkaan ennen lopullisen kotiopetuspäätöksen tekemistä.

Suomen Kotikouluyhdistys ry:n tarkoituksena on jakaa tietoa, joka auttaa vanhempia valitsemaan omalle lapselleen oikean vaihtoehdon oppivelvollisuuden suorittamiseksi. Yhdistyksen sivuilta löytyy paljon tärkeää kotiopetukseen liittyvää tietoa, mm. Kotikoulun ABC -opas kotiopetusta harkitseville ja aloitteleville perheille. Tarvittaessa ja resurssiensa puitteissa yhdistys tarjoaa myös henkilökohtaista neuvontaa ja tukea mm. kotikouluperheille ja tutkiville opettajille.

Sosiaaliset taidot ja huoli lapsesta

Suomessa oppivelvollisuuden voi suorittaa muullakin tavalla kuin käymällä koulua. Laineen mukaan kotikoulupäätöksistä tehdään kuitenkin myös lastensuojeluilmoituksia.

Kotikouluun ei tarvita mitään erityistä syytä eikä päätös kotiopetuksesta anna aihetta ”erityiseen tai syvään huoleen” lapsesta. Vastuullisesti toteutettuna kotiopetus ei vaaranna lapsen kehitystä tai lapsen sosiaalisten taitojen karttumista. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kotioppijoiden sosiaaliset taidot ovat vähintään yhtä hyvät, jopa paremmat, kuin koululaisten. He kykenevät myös muodostamaan kestäviä ystävyyssuhteita kaikenikäisiin.

Aiheesta lisää täällä: https://www.suomenkotikouluyhdistys.fi/kotioppija-ja-sosiaaliset-taidot/

Kotiopetuksen suosio ja kotioppijoiden määrä

Artikkelin mukaan kotiopetuksessa olevien suomalaisten lasten lukumäärästä on vain arvio. Laine esittää myös näkemyksensä siitä, että kotioppijoiden määrä ei ole tulevaisuudessa kasvamassa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kotiopetuksen suosio on lisääntymässä useissa maissa. Syitä kotiopetuksen suosion kasvamiseen ovat mm. lisääntynyt väkivalta ja turvattomuus sekä vanhempien halu osallistua lastensa kasvatukseen.

Sama kehitys on nähtävissä myös Suomessa, jossa kotioppijoiden määrä on vuosittain lisääntynyt tasaisesti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 kotioppijoita oli 222 lasta. Vuoteen 2018 mennessä kotiopetuksessa olevien lasten määrä oli noussut 414:ään. Poikien osuus tästä määrästä on hieman yli puolet.

Kotiopetuksen suosion voidaan odottaa kasvavan edelleen, kun tieto kotiopetuksesta lisääntyy. Oletuksiin ja ennakkoluuloihin perustuvan ”tiedon” sijasta Suomessa tarvitaan faktoihin perustuvaa ajantasaista tietoa kotiopetuksen haasteista, ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.

Suomen Kotikouluyhdistys ry

 

Linkki Turun Sanomien artikkeliin: https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4447528/Turun+Feenikskoulun+oppilaista+jaljella+alle+puolet+kotikouluissa+Suomessa+350+lasta

Ajankohtaista: Mielipide Helsingin Sanomien artikkeliin 14.1.2019

Maamme päälehdessä julkaistiin 14.1.2019 artikkeli, jossa nostettiin esille saksalaisperheen ratkaisu olla lähettämättä lapsiaan kouluun ja liitettiin kotiopetus muun muassa yhteiskuntavastaisuuteen ja rokotekriittisyyteen. Yhdistyksen puheenjohtaja otti kantaa kyseiseen artikkeliin 22.1.2019 Helsingin Sanomien Lukijan mielipide –palstalla otsikolla Kotikoululaiset eivät elä eristettyinä. Lehdessä julkaistu kirjoitus on lyhennetty versio alkuperäisestä tekstistä, joka löytyy kokonaisuudessaan nettisivujemme blogisarjassa Mielipiteitä ja kannanottoja ja klikkaamalla tästä.

Kotiopetus ei ole uhka vaan mahdollisuus

Helsingin Sanomissa julkaistiin 14.1.2019 artikkeli ”Voiko vanhempien tahto ohittaa lapsen edun?”. Saksalaisperheen, joka ei suostunut lähettämään lapsiaan kouluun, tilanne ei ole millään muotoa verrattavissa kotiopetukseen Suomessa. Kotiopetus on Suomessa laillinen ja valvottu vaihtoehto suorittaa oppivelvollisuus.

 

Nykypäivän kotikoululaiset eivät elä eristettyä elämää, eivätkä edusta mitään tiettyä vähemmistöä. Vanhempien päätös lapsen kotiopetuksesta heijastaa muuta yhteiskunnallista kehitystä. Työelämän ja tietotekniikan kehitys mahdollistavat uudenlaisia elämäntapoja. Yli kolmasosalla työssä olijoista on mahdollisuus etätyöhön. Aikuisen mahdollisuudet uudenlaiseen osallisuuteen oman arkensa järjestämisessä herättää kiinnostusta tähän myös muiden perheenjäsenten osalta. Kotiopetuksen liittäminen yhteiskuntavastaisuuteen, rokotekriittisyyteen tms. edustaa ennakkoluuloa, ei tietoa.

 

Tekniikan kehitys viimeisen viiden vuoden aikana on mahdollistanut suuremman harppauksen oppimisessa kuin viimeiseen pariin sataan vuoteen. Reaaliaikainen esim. vieraan kielen oppitunti ammattiopettajan kanssa on helposti toteutettavissa kaikkialle, missä älypuhelin ja videopuhelut toimivat. Sähköinen oppimateriaali, jossa perustehtävien tarkistus toimii automaattisesti, on myös arkea. Halu ja mahdollisuudet ottaa lapsi kotiopetukseen ovat yhä useamman perheen ulottuvissa, ja se näkyy kotiopetuksen suosiossa mm. Britanniassa, jossa kotiopetus on kasvanut viimeisten vuosien aikana yli 40%, kuten BBC News uutisoi 26.4.2018 (https://www.bbc.com/news/uk-england-42624220).

 

Kotiopetuspäätöksen tehdessään vanhemmat ottavat vastuulleen oppivelvollisuuden suorittamisen. Ennakkoluuloista poiketen kotiopetuksessa olevilla lapsilla on usein hyvät sosiaaliset valmiudet, ja he harrastavat verrattain paljon. Myös Suomen Kotikouluyhdistys ry järjestää kotikouluperheille säännöllisesti tapaamisia. Opetussuunnitelman tavoitteiden täyttyminen ei ole mahdollista ilman sosiaalisia taitoja.

 

Perusopetuksessa alakoululaisen valtionosuus oli viime vuonna 6 511,92 €/vuosi ja yläkoululaisen 10 419,00 €/vuosi. Kotiopetusperheet tuovat yhteiskunnalle merkittävää säästöä. Kotiopetusta ei tueta millään tavoin.  Kokonaisuudessa kotiopetusperheiden ”säästämä” potti on vuosittain samaa kokoluokkaa kuin esimerkiksi Portugalin verosopimuksen muuttamiseen johtanut vuosittainen verotulojen menetys. Kotiopetus ei ole uhka vaan mahdollisuus.

 

Taina Huhtamo

Suomen Kotikouluyhdistys ry, pj