Kaikki kirjoittajan SuKo artikkelit

Kyselyt, Nyt, Yhdistys tiedottaa

Kotioppijan seuranta -kyselyn kooste julkaistu

Suomen Kotikouluyhdistys ry:n loka-marraskuussa 2018 toteuttaman Kotioppijan seuranta –kyselyn kooste on julkaistu. Kyselyn tarkoituksena oli saada vaikuttamisen ja yhteistyön kannalta tärkeää tietoa toimivista ja mielekkäistä käytännöistä, mahdollisista ongelmakohdista sekä näiden yleisyydestä Suomessa.

 

Kyselyssä kartoitettiin muun muassa sitä, kuinka tutkivan opettajan/tutkivien opettajien tapaamiset on kotikouluperheiden kanssa järjestetty, kuinka yhteistyö on toiminut, miten oppimista on arvioitu ja kuinka lapsen etu, tarkoituksenmukaisuus ja tasa-arvoisuus ovat näissä tilanteissa ja käytännöissä toteutuneet kotikouluperheiden näkökulmasta.

 

Kotioppijan seuranta – Kyselyn kooste on ladattavissa tästä

 

Suomen Kotikouluyhdistys ry kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita panoksestaan kotikouluasian edistämiseksi.

blogi, Vinkkejä oppimiseen ja iloksi

Käsityövinkki kotioppijalle: Persoonallinen kangaskassi

Joulusta on muodostunut kovin kaupallinen ja persoonaton, joten päätimme lasten kanssa valmistaa ainakin osan joululahjoista itse. Lapset halusivat muistaa tutkivaa opettajaa ja muutamia sukulaisia: siskoja, mummia ja kummia.

(Kuva: JH 2018)

Eurokankaasta saimme idean ommella lahjan saajalle sopivia persoonallisia kangaskasseja, joten tartuimme tuumasta toimeen.

Ostimme tukevaa puuvillakangasta ja kangasmaaleja.  Viisi kangaskassia valmistui näppärästi yhdessä viikonlopussa, eivätkä 9-vuotiaat juurikaan tarvinneet apua niiden tekemisessä.

(Kuvat: JH 2018)

Lopputuloksena valmistui hauskoja, yksilöllisiä, käytännöllisiä ja edullisia lahjoja. Tutkiva opettaja sai samalla näytteen lasten käsityötaidoista.

Lopuksi kassin kahvaan kiinnitettiin nauhalla itsetehty joulukortti, johon oli kirjoitettu rauhallisen joulun toivotukset lahjan saajalle.

(Kuva: JH 2018)

 

Ohjeet

 

Yhteen kassiin tarvitset:

  • tukeva puuvillakangas 50 cm x 140 cm
  • ompelulanka
  • kangasmaaleja ja puhdas sieni
    (tai kangastusseja)
  • piirtoheitinkalvo (tai tarraa) sapluunaa varten
    (tai leimasimia)
  • Sprii-tussi kalvoon piirtämistä varten
  • teräväkärkiset sakset
  • muovinen kansi maalia varten
  • 30 cm x 40 cm pala pahvia tai muovinen ruokailualusta
  • silitysrauta ja -lauta
  • leivinpaperia tai silitysliina

 

Leikkaa kangas ja ompele kassi ohjeen mukaan:

  • Taita kangas oikeat puolet vastakkain ja ompele sivusaumat.
  • Ompele kassin pohjalle tulevat kulmat. Tarkista ennen ompelua, että kulmat ovat samanlaiset.
  • Taita kahvapalat nelinkerroin ja tikkaa reunoista. Aseta kahvat alavaran alle ja ompele kahvat ja alavara kiinni yhdellä ompeleella.
  • Ompele kahvoihin kuvan mukainen ristikkäinen tukiommel.

(Kangaskassin ohje: Eurokangas)

 

Sapluunan tekeminen:

  • Etsi tai piirrä haluamasi kuva, josta teet sapluunan. Helpoin kuva on yksinkertainen, täysin musta silhuetti, jossa ei ole liian pieniä ja ohuita osia. Mikäli kuvassa on pieniä osia tai kuvan sisällä peitettäviä irto-osia, kuten silmiä tms., on ne helpointa tehdä leikkaamalla osa tarrasta.
  • Kopioi kuva sprii-tussilla kalvolle siten, että kuvan reunoille jää reilusti kalvoa. Leikkaa kuva huolellisesti ulos kalvosta.

 

Kuvan maalaaminen kankaalle:

  • Lue huolellisesti käyttämiesi kangasmaalien tai -tussien ohjeet ja noudata niitä.
  • Asettele kassin sisälle pahvi tai muovinen ruokailualusta, joka suojaa kassin taustaa läpimenevältä maalilta
  • Asettele sapluuna ja tarraosat kassin päälle haluamaasi kohtaan.
  • Lisää maalia muoviselle kannelle. Maalaa kuva sienellä tuputtelemalla. Ole huolellinen reunojen kohdalla, ettei sapluuna pääse liikkumaan. Maali ei saa päästä sapluunan reunojen alle.
  • Poista sapluuna ja tarrat varovasti.
  • Anna työn kuivua hyvin. Kuivumisaika riippuu käyttämistäsi kangasmaaleista.
  • Viimeistele työ maaleissa olevien ohjeiden mukaan (esimerkiksi silittämällä työ seuraavana päivänä silitysliinaa apuna käyttäen).
Nyt

Hyvää Lapsen oikeuksien päivää ja viikkoa!

Suomen Kotikouluyhdistys ry pitää lapsen oikeuksia tärkeänä ja huomionarvoisena asiana. Tämän vuoden Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen osallisuus.

Mitä on kotiopetus?

Kotiopetuksessa vanhemmat ottavat lapsen oppivelvollisuuden vastuulleen, ja sitä valvoo lapsen asuinkunnan viranomainen. Kotiopetuksessa olevasta oppivelvollisesta kotioppilaan asuinkunta saa normaalin oppivelvollisen valtionosuuden: alakoululaisesta 6500€, yläkoululaisesta n.10 000€. Kotiopetus tuo siis oppilaan asuinkunnalle säästöä ja vapauttaa resursseja koulussa oleville oppilaille. Kotioppijan eli kotikoululaisen vanhemmat vastaavat kuitenkin itse kotikoulusta aiheutuvista kustannuksista, kuten oppimateriaaleista ja tarvikkeista.

Onko kotikoulu koulua kotona?

Kotikoulua voidaan toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Kotikoulu ei tarkoita koulua kotona vaan oppivelvollisuuden tavoitteita voidaan saavuttaa hyvin erilaisin oppimismenetelmin ja kotikoulua toteuttaa erilaisissa oppimisympäristöissä. Suomen Kotikouluyhdistys ry:n kokemuksen mukaan valtaosa kotikouluperheistä haluaa tarjota lapselleen monipuolisen, lapsen yksilöllisten taipumusten mukaisen, kehittävän kasvuympäristön.

Miten lapsen osallisuus näkyy kotiopetuksessa?

Osallisuus koostuu eri osatekijöistä, kuten oikeudesta saada tietoa itseä koskevista suunnitelmista, päätöksistä, ratkaisuista, toimenpiteistä ja niiden perusteluista sekä mahdollisuuksista ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa näihin asioihin. Kotikoulussa vastuu lapsen oppimisesta on yksin vanhemmilla. He voivat resurssiensa puitteissa muokata oppimisympäristöä, tavoitteita ja opintoihin liittyvää toimintaa yhdessä lapsen kanssa, lapsen kehitystaso huomioiden. Kotiopetus tarkoittaa hyvin usein lapsen aktiivista osallistumista oppimisprosessin suunnitteluun. Aktiivinen osallisuus ja joustava arjen suunnittelu mahdollistavat tuloksellisen kotikoulutien.

Oppiiko kotikoulussa ”olemaan”?

Kotiopetuksessa lapsi osallistuu arkeen määrittäen, toteuttaen ja arvioiden häntä koskevia päätöksiä. Kotiopetuksessa lapsen osallisuus on juuri siinä tärkeimmässä yhteisössä, jossa arki ja kasvu tapahtuvat ja josta itsenäistyminen ja irtiotto ajallaan tapahtuu. Yhteisöllisyys ja osallistuminen asioiden käsittelyyn tukevat kasvua ja identiteetin kehittymistä. Kotioppijan elinpiiri ei rajoitu perheeseen. Suomen Kotikouluyhdistys ry:n kokemuksen mukaan kotikoululaiset osallistuvat usein erilaisiin vertaisryhmiin. Harrastusten kautta ja kavereiden kanssa pääsee osalliseksi erilaisissa yhteisöissä. Kotioppijalla itseluottamus ja voima kasvaa yksilönä kumpuavat aidosta osallisuudesta arjessa, minkä ansiosta lapsi kasvaa yhteiskunnassa aktiiviseksi toimijaksi.

Miksi kotikouluun?

Yhä useampi vanhempi haluaa tarjota lapselleen samaa, mitä esimerkiksi etätyö mahdollistaa aikuiselle. Työelämän muutokset, tietotekniikan kehittyminen ja joustavat ratkaisut mahdollistavat aiempaa useamman aikuisen työskentelyn etätyönä. Monilla työpaikolla on käytössä liukuvat työajat tai työaikapankit, joiden kautta aikuinen pääsee osallistumaan oman arkensa suunnitteluun. Kun oppiminen ja opetuksen saaminen eivät enää pitkään aikaan ole olleet sidoksissa koulunpenkillä istumiseen (mm. e-kirjat, opetusvideot, etäopetusmahdollisuudet), yhä useampi vanhempi haluaa tarjota myös lapselleen mahdollisuuden osallistua arkeen. Kun lapsi otetaan mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon oman oppimispolun suunnittelussa, osallisuus konkretisoituu osallistumiseksi. Vuorovaikutus on merkittävä osa prosessia, jossa osallisuus muuttuu osallistumiseksi.

Vastustavatko kotikouluperheet koulua?

Kotikouluperheet eivät vastusta koulua. Suomalainen peruskoulu on menestys ja jopa arvokas vientituote. Kuitenkin kotikouluperheen valinnan taustalla on usein huoli lapsen oppimisesta. Kaikesta hyvästä ja korkeasti koulutetuista opettajista huolimatta maamme koululaitos ei enää takaa kultaista tulevaisuutta tai kelvollista osaamista. Elämme todellisuudessa, jossa joka kahdeksas peruskoulunsa päättävä poika ei osaa lukea riittävästi selviytyäkseen jatko-opinnoista: todellisuudessa, jossa lasten oppimistulokset ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan, kuten Lapsiasiavaltuutettu kertoo raportissaan (YLE Uutiset 2015).

Kotiopetus jakaa mielipiteitä, ja siihen liittyy paljon ennakkoluuloja. Kotiopetus kuitenkin kiinnostaa yhä laajemmin ja saa osakseen yhä enenevässä määrin hyväksyntää. Ymmärtävää suhtautumista löytyy usein myös koulumaailman arjessa työskenteleviltä. Uuden opetussuunnitelman arvot ja oppimiskäsitys soveltuvat hyvin ja luontevasti kotipetukseen, minkä moni kotikouluperhe on jo ehtinyt huomata kotioppijansa kohdalla.

Kotikouluperheissä lapsen osallisuus on läsnä ja toteutuu arjessa, ei juhlapuheissa ja korulauseissa.

Hyvää Lapsen oikeuksien viikkoa 2018!

Suomen Kotikouluyhdistys ry / Hallitus

 

Lähde:

Yle Uutiset. 2015. Lapsiasiavaltuutettu: Joka kahdeksas poika ei osaa lukea riittävän hyvin. Politiikka 27.3.2015. Luettu 19.11.2018. https://yle.fi/uutiset/3-7894650?fbclid=IwAR19DoF6gtk9r1SB8X9bKKXqG7fwUyJIqtAGHjpb6dQP6hISOc2T0nFI5zU

blogi, Perheemme tie kotikouluun

Perheemme tie kotikouluun – Oppimisen vapaus: omalla tavalla, omaan tahtiin

Meillä vanhimmat lapset kokeilivat ensimmäisen kerran kotikoulua muuttaessamme ulkomaille 2000-luvun alussa. Haparoivaa kokeilua kesti alle puoli vuotta, minkä jälkeen lapset siirtyivät paikalliseen kouluun. Innostus jäi kuitenkin kytemään.

Keskimmäinen lapsista aloitti koulutiensä ulkomailla 4-vuotiaana. Palatessamme Suomeen hän oli useimmissa oppiaineissa paljon ikäisiään edellä. Kun hän Suomessa kohtasi ekaluokalla kiusaamista, oli päätös kotikoulusta helppo tehdä. Päätöstä vauhditti ajatus kotikoulun mukanaan tuomasta vapaudesta: rauhalliset aamut, opiskelu omaan tahtiin, ei koulun aikatauluttamaa elämää, mahdollisuus lomailla ja matkustella, kun siltä tuntuu.

Muuttaessamme toiselle paikkakunnalle, lapsi halusi mennä viidennelle luokalle kouluun ”saamaan kavereita”. Ensimmäisen joulutodistuksen ysit ja kympit kertoivat siitä, että kotiopetuksessa opit olivat menneet perille. Kavereitakin tuli, mutta lapsi tuli yhä useammin turhautuneena kotiin valittaen, ettei koulussa voi keskittyä eikä kukaan opiskele eikä opi siellä mitään. Seuraavan kevättodistuksen kuutoset ja seiskat, lapsen lisääntynyt ärtymys, turhautuneisuus ja univaikeudet johtivat siihen, että vuoden koulukokeilun jälkeen päätimme lapsen kanssa yhteistuumin jatkaa kotikoulua.

Seuraavat kolme vuotta vietimme maailmalla matkustellen. Oppikirjoja ei repussa raahattu mukana. Luonnonihmeistä opittiin sademetsissä, historiasta arkeologisilla kaivauksilla ja keskiaikaisissa vuoristokylissä, erilaisista kulttuureista, uskonnoista ja elämäntavoista viettämällä aikaa ja asuen paikallisten keskuudessa eri maissa ja tutustuen heihin. Matematiikan tehtäviä ratkottiin ajanvietteeksi päässälaskuina bussi- ja lentomatkoilla, ja kieliä opittiin puhumalla paikallisten kanssa.

Yhdeksännen luokan kotioppijamme suoritti jälleen Suomessa koulussa. Sama toistui jälleen: joulutodistuksen yli ysin keskiarvo tippui kevääksi alle kasiin. Vuoden lukio-opintojen jälkeen nuori siirtyi jälleen kotioppijaksi, nyt nettilukioon. Opiskelumotivaatio lisääntyi ja arvosanat nousivat välittömästi takaisin ysiin ja kymppiin.

Kahden nuorimman lapsen kohdalla päätös kotikoulusta oli selkeä. Kumpikaan ei ole käynyt esikoulua eikä koulua. Nykyään opiskelun tukena on myös oppikirjoja, mutta opiskelu tapahtuu ensisijaisesti kiinnostuksen, ei koulujen luokka-asteiden mukaan. Lapset etenevät omaan tahtiinsa, yksi nopeammin, toinen hitaammin. Emme opiskele mitään ulkoa vaan tärkeintä on ymmärtää asiat niin hyvin, että ne osaavat selittää omin sanoin. Käytämme ahkerasti kirjastoa, katsomme mm. Yle areenan ja National Geographicin dokumenttiohjelmia, hyödynnämme kielten opiskelussa kirjojen ja ohjelmien lisäksi Quizletiä ja WordDivea, ja teemme opintoretkiä mm. museoihin, kirkkoihin, historiallisiin kohteisiin ja luontoon. Panostamme hyviin tiedonhakutaitoihin, lähdekritiikkiin ja hyvään yleissivistykseen. Lapsilla on liikuntaharrastuksia 3-4 kertaa viikossa ja kavereita kaikista ikäluokista. Lisäksi he harrastavat valokuvausta ja soittavat pianoa ja kitaraa.

Opiskelun tukena meillä on ammattitaitoinen ja kannustava tutkiva opettaja, jolta voi aina tarvittaessa kysyä neuvoa ja ohjeita. Toistaiseksi emme ole edes harkinneet koulua vaihtoehtona kotiopetukselle.

Kyselyt

Kotioppijan seuranta –kysely ajalla 21.10.-15.11.2018

Suomen lainsäädäntöön perustuvaa oppivelvollisuutta suoritetaan kotikouluperheissä eri puolella Suomea, mutta myös ulkomailla, jonne perhe on voinut muuttaa väliaikaisesti esimerkiksi vanhemman työn vuoksi. Osa kotioppijoista on ollut kotikoulussa oppivelvollisuuden alkamisesta lähtien, osalla on kokemusta sekä kotona että koulussa oppimisesta.

Kotikouluperheet päätyvät eri syistä valitsemaan alusta lähtien kotioppimisen tai ottamaan lapsensa tai nuorensa pois koulun kirjoilta. Kotioppijoiden huoltajat kantavat itse vastuun siitä, että oppivelvollisuus tulee ajallaan suoritetuksi. Oli syynä koulukiusaaminen, sisäilmaongelmat, opetusjärjestelyt, uskonnolliset, ideologiset, terveydelliset tms. tekijät, kyse merkittävästä taloudellisesta sekä ajallisesta panostuksesta erinäisine satsauksineen ja järjestelyineen. Kotikouluun siirtyminen on monen perheen ja kotioppijan näkökulmasta myös iso muutos. (mm. Nygård 2017; SuKo 2018.)

Kotioppijan edistymistä oppivelvollisuuteen sisältyvissä aineissa seurataan sekä kodin että viranomaistahon toimesta, jota edustaa valvonnasta vastaavan koulun nimeämä tutkiva opettaja. Vuoden 2017 tilastojen¹ valossa nelisen sataa kotioppijaa eli kotikoululaista tapaa kuluvan lukuvuoden aikana vähintään kerran oppivelvollisuuden edistymisen seurantaa varten nimetyn tutkivan opettajan. Luokka-asteesta ja paikkakunnasta riippuen kotioppijalla voi olla yksi tai useampi tutkiva opettaja luku-, taito- ja taideaineita varten.

Lähtökohtaisesti seurannan ja tapaamisten tulisi tapahtua yhteistyössä ja keskustellen kodin kanssa, kotioppijaa kunnioittavasti, kannustavasti ja tarkoituksenmukaisesti voimassa olevan valtakunnallisen opetussuunnitelman puitteissa (mm. OPH 2018; SuKo 2018). Monessa tapauksessa kotioppijalla on ilo saada ammattitaitoinen, kannustava ja rakentavalla tavalla seurantaa toteuttava tutkiva opettaja, ja keskusteluyhteys sekä vuorovaikutus kodin kanssa on hyvä. Toisessa ääripäässä kotioppijaa testataan kokeilla, joita teetätetään koko vuoden oppimääristä kerralla ja jotka perustuvat eri kirjoihin, joita kotikoulussa on käytetty. Palaute on lannistavaa ja epäreilua, ja suorituksia verrataan koululuokissa opiskeleviin oppilaisiin.

Suomen Kotikouluyhdistys ry:n keskeisiä tavoitteita on jakaa kotikoulutietoutta ja edistää sekä yhtenäistää hyviä käytäntöjä muun muassa oppivelvollisuuden edistymisen seurantaan liittyvissä asioissa. Mitä sitten ovat hyvät käytännöt ja mielekkäät tarkoituksenmukaiset toteutustavat seurannassa ja tutkivan opettajan tapaamisissa? Entä mikä on vähemmän mielekästä ja toimivaa, ja miksi? Johtuvatko sekalaiset käytännöt siitä, että valvonnasta vastaavassa päässä tietoa ja kokemusta kotikoulusta on vähän, jos lainkaan? Sekoitetaanko vanhempien vastuulla oleva kotikouluttaminen koulun järjestämään kotona tapahtuvaan koulunkäyntiin, ja siksi toimitaan tietyllä tavalla?

Yhdistys kartoittaa tätä maastoa kotikouluperheille ja oppivelvollisuuden suorittaneille entisille kotioppijoille suunnatulla Kotioppijan seuranta -kyselyllä, jonka tulokset julkaistaan nettisivuillamme marraskuun lopussa 2018. Lisäksi yhdistys tulee järjestämään myöhemmin oman kyselyn tutkiville opettajille.

Kotioppijan seuranta -kyselyyn vastataan nimettömänä. Kysely on kahdessa eri osiossa, joista ensimmäinen on nykyisten ja entisten kotioppijoiden huoltajille ja toinen oppivelvollisuuden suorittaneille entisille kotioppijoille. Kyselyyn pääsee käsiksi oheisista linkeistä. Vastausaika päättyy 15.11.2018.

—

¹Tilastokeskuksen antamien tietojen mukaan vuonna 2017 Suomessa oli kotikoululaisia virallisesti 378, josta tyttöjä 175.

 

Lähteet

Nygård, L. 2017. Kotikoulu tarjoaa turvallisuutta ja rauhaa, vaikka kaverit voivat joskus olla ”sikaraivostuttavia”. Maaseudun tulevaisuus. Ihmiset ja kulttuuri 29.4.2017. Luettu 12.10.2018. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/kotikoulu-tarjoaa-turvallisuutta-ja-rauhaa-vaikka-kaverit-voivat-joskus-olla-sikaraivostuttavia-1.186661

OPH. 2018. Säädökset ja ohjeet. Kotiopetus. Luettu 12.10.2018. https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/kotiopetus

SuKo. 2018. Kotikoulun ABC. Suomen Kotikouluyhdistys ry. Luettu 12.10.2018. https://www.suomenkotikouluyhdistys.fi/wp-content/uploads/2018/06/SuKo-esite.pdf

Kyselyt

Kotioppijoiden lukutaitokyselyn satoa 2018

Suomen Kotikouluyhdistys ry juhlisti Kansainvälistä lukutaitopäivää 8.9.2018 järjestämällä sen merkeissä kotioppijoille suunnatun kyselyn, joka oli avoinna syyskuun ajan. Kysely oli tarkoitettu kotioppijan itsensä vastattavaksi, mutta huoltaja sai tarvittaessa avustaa, mikäli kotioppija ei ikänsä puolesta tai muusta syystä pystynyt vastaamaan kyselyyn itsenäisesti.

 

Kyselyyn vastaaminen tapahtui anonyymisti tai nimimerkillä, jonka kotioppija keksi itse ja ilmoitti kyselyn lopussa. Nimimerkillä osallistuneiden osalta yhdistys on tehnyt kuvallisia ”huoneentauluja” innostavista, inspiroivista tai oivaltavista vastauksista lukutaitoon ja lukemiseen liittyen. Tällöin kyselyyn osallistumisen voi dokumentoida ja sisällyttää kotioppijan opiskeluun. Näistä ”huoneentauluista” on kaksi eri tyylistä versiosta ja omansa voi tallentaa tai tulostaa yhdistyksen nettisivujen kuvagalleriasta tai Facebook-sivun albumista nimimerkin perusteella.

 

 

Vastaajien ajatuksia lukutaidosta ja sen tärkeydestä

Kyselyyn osallistui määräaikaan mennessä kymmenisen kotioppijaa, jotka näkivät lukutaidossa ja lukemisessa monia hyviä ja tärkeitä puolia. Ne ja vastaajien lukuvinkit muille kotikoululaisille ilmenevät alla olevasta koosteesta.

 

Miksi lukeminen on tärkeää/kivaa itsellesi?

Vastauksista nousi esille, että lukeminen on kivaa ja siitä tykätään. Kirjat ovat hauskoja ja kivoja. Lukemalla tietää, mitä tekstissä on, oppii asioita ja oppii lukemaan. Lukeminen rentouttaa, tekee iloiseksi tai saa uppoutumaan kirjan juoneen. Lukemisen tärkeydestä ja kivuudesta nousi myös eriävä mielipide sekä sille oivaltava perustelu sanojen laittamisesta vastaajan suuhun.

 

Miksi mielestäsi on tärkeää, että kaikki saavat oppia lukemaan?

Usea vastaaja toi esille, että lukemaan oppiminen on tärkeää tiedonsaannin kannalta – että voi tietää asioita, joista on kirjoitettu tekstissä. Kysymys herätti myös pohdintaa siitä, että ihmisillä pitää olla vapaus oppia lukemaan tai olla oppimatta, ja että lukemisen oppimiseen ei olla valmiita läheskään aina 7-vuotiaana. Kun osaa lukea, siitä saa paljon iloa, voi oppia enemmän lauluja ja pärjätä elämässä ilman aikuista. Vanhempana voi lukea lapsille ja opettaa siten myös heitä lukemaan.

 

Mitä kirjaa, sarjakuvaa tai lehteä haluaisit suositella luettavaksi muille kotioppijoille? Kerro lukusuosikkisi nimi ja tekijätiedot sekä perustele, miksi sitä suosittelet.

Vastaajien lukusuosikkeihin kuuluivat:

  • Walt Disneyn Aku Ankka (kiva; paljon luettavaa)
  • Raamattu (voi oppia paljon)
  • Harry Potter
  • Kirjasarjat: Neiti Etsivä, Sinttu, Viisikko, Alice Jones, Nummelan ponitalli ja Uudenkujan sakki
  • Enid Blytonin kirjat, erityisesti Salaisuus –sarja (ovat jännittäviä ja sopivat seikkailunhaluisille lukijoille)
  • Chris Columbus & Ned Vizzini: Hurjien tarinoiden talo –sarja (jännittävä ja kiva)
  • Gerit Kopietz, Jörg Sommar &Helmut Kollars: Lasten liikennekirja