Aihearkisto: Nyt

Yhdistys tiedottaa

SuKon jäsenille: Tilannetiedote vuosikokouksen aikataulusta

19.4. jäsenkirjeessä oli väliaikatietoa siitä, että Oikeusministeriössä on valmisteilla uusi väliaikainen laki, jolla helpotetaan muun muassa yhdistysten kokousten pitämistä poikkeusoloissa.

23.4. jäsenille toimitetussa tilannetiedotteessa mainitaan muun muassa, että SuKosta on oltu yhteydessä 22.4.2020 Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvokseen, jonka mukaan väliaikainen laki on astumassa voimaan hyvin pian. Laki on toisessa käsittelyssä kiireellisenä perjantaina 24.4., minkä jälkeen se lähtee presidentille.

Jos kokous kutsutaan koolle ja pidetään väliaikaisen lain puitteissa, lain ollessa voimassa, se saadaan pidettyä toukokuussa ja yhdistys voi tarjota jäsenille vaihtoehdoksi osallistua kokoukseen etänä tai valtuutusta hyödyntäen ja yhdistys voi käyttää sitovaa ilmoittautumista. Realistinen arvio on, että kokous voisi toteutua jo toukokuun puolivälin paikkeilla.

Lämmin kiitos jäsenkunnalle kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä tässä poikkeustilanteessa!

Aurinkoisin terveisin,

Suomen Kotikouluyhdistys ry:n hallitus

 

Nyt

Kotiopetusta, etäopetusta vai kotona opiskelua?

Marinin hallituksen 16.3.2020 linjaamien lisätoimenpiteiden pyrkimyksenä on estää koronaviruksen leviämistä Suomessa. Linjaukset kohdistuvat muun muassa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen järjestämiseen poikkeusolojen aikana, jotka jatkuvat tällä tietoa 13.4.2020 asti. Linjaukset alkoivat näkyä laajemmin jo 18.3.2020, jolloin suuri osa koululaista ja heidän opettajistaan siirtyi etäopetukseen, minkä myötä myös arki on muuttunut monessa perheessä.

Etäopetukseen siirtyminen on näkynyt muun muassa lisääntyneenä jäsenmääränä ja keskusteluna kotikouluaiheissa keskusteluryhmissä, joista etsitään tietoa ja vinkkejä kotona opiskeluun ja sen järjestämiseen. Aihe on ollut esillä myös eri medioissa. Koulun järjestämässä etäopetuksessa olevan tai erityisissä opetusjärjestelyissä kotona opiskelevan tilanne eroaa kuitenkin monella tapaa kotiopetuksesta, johon edellä mainitut opiskelumuodot helposti sekoitetaan.

Keskeinen ero on siinä, että koulun kirjoilla olevan oppivelvollisen eli koulun oppilaan opetuksesta ja opetusjärjestelyistä on vastuussa koulu. Opiskelu on sidoksissa koulun opetussuunnitelmaan. Koulun oppilas – toisin kuin kotikoululainen/kotioppija – on oikeutettu etuuksiin, kuten ilmaiset oppimateriaalit ja oppilashuolto. Kotikoululainen/kotioppija ei ole kirjoilla missään kunnan koulussa, ja hänen huoltajansa ovat yksin vastuussa kaikesta oppimiseen, opetukseen ja sen järjestelyihin sekä kustannuksiin liittyvästä. Vastapainona tälle kotiopetus eli kotikoulu antaa valinnanvapautta oppimismenetelmien, oppimateriaalien, opetussuunnitelman ja etenemisen suhteen.

Riippumatta siitä, opiskeleeko lapsi tai nuori kotiopetuksessa vai kotona etäopetuksessa koulun toimesta, nyt vallitseva poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa monin tavoin elämään ja arkeen. Se tuo haasteita mutta myös uusia mahdollisuuksia lasten ja nuorten oppimiseen ja oppimistilanteiden järjestämiseen. Vastuut, velvollisuudet ja vapaudet opetuksessa ja opetusjärjestelyissä jakautuvat kuitenkin eri tavalla riippuen siitä, onko kyse koulun etäopetuksesta vai kotiopetuksesta. Suomen Kotikouluyhdistys ry toivoo, että näiden opetusmuotojen erojen selventäminen vähentää tarpeetonta lisäkuormitusta etäopetukseen siirtymisen osalta, ja että eri kanavissamme jaetuista kotiopetusaiheisista materiaaleista, vinkeistä ja keskusteluista on iloa erilaisissa oppimistilanteissa kotona.

Aihepiiriä valottavat myös uusimmat etäopetukseen ja kotiopetukseen liittyvät kirjoitukset:
  • Iltalehdessä 23.3.2020 julkaistuun artikkeliin ”Meneekö lapsen kanssa hermot etäkoulussa? Kokeile palkkiota ja näitä viittä muuta vinkkiä” haastateltiin yhdistyksen puheenjohtaja Taina Huhtamoa, joka antoi Iltalehden pyynnöstä mm. käytännön neuvoja etäopetuksessa olevan lapsen tukemiseksi. Huhtamo esiintyi haastattelussa ensisijaisesti kotikoululaista ohjaavana vanhempana. Lue lisää klikkaamalla tästä linkistä.
  • Yhdistyksen varapuheenjohtaja Joanna Hartman ottaa kirjoituksessaan ”Etäopetusta vai kotiopetusta?”
    (20.3.2020) kantaa epäselvyyksiin, joita vallitsee etäopetuksen ja kotiopetuksen välisistä eroista ja käytännöistä. Kirjoitus löytyy klikkaamalla tästä linkistä.
Nyt, Yhdistys tiedottaa

Tiedote yhdistyksen jäsenille: Vuosikokous siirtyy

Suomen Kotikouluyhdistys ry:n hallitus päätti 18.3.2020, että yhdistyksen vuosikokouksen ajankohta siirretään 13.4.2020 jälkeen ja vuosikokous pyritään pitämään huhtikuun aikana.  Ajankohdan siirto perustuu koronasta johtuviin vallitseviin poikkeusoloihin, jotka rajoittavat ihmisten toimintaa, kuten kokoontumista ja liikkumista. Asiasta on tiedotettu yksityiskohtaisemmin yhdistyksen jäsenille sähköpostitse 19.3.2020.

Toivotamme kaikille kanssaihmisille voimia ja jaksamista tänä poikkeuksellisena aikana.

Suomen Kotikouluyhdistys ry:n hallitus

Nyt, Yhdistys tiedottaa

Tiedote yhdistyksen jäsenille: Muutoksia vuosikokoukseen

Muuttuneen koronavirus-tilanteen vuoksi 7.3. annettu vuosikokouskutsu perutaan.
Hallitus pitää ylimääräisen kokouksen lauantaina 14.3.2020 ja tiedottaa sen jälkeen jäsenille vuosikokoukseen liittyvistä muutoksista ja ohjeistuksista. Tämä tiedote on toimitettu jäsenille sähköpostitse sekä julkaistu yhdistyksen nettisivuilla ja Facebook-sivulla perjantaina 13.3.2020.
Suomen Kotikouluyhdistys ry:n hallitus
Nyt

Tiedote yhdistyksen jäsenille – vuosikokous

7.3.2020 annettu vuosikokouskutsu peruttu (päivitys 13.3.2020)
Suomen Kotikouluyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous
  • Lauantaina 21.3.2020 klo 15
  • Tiedekeskus Heureka (Tiedepuisto 1, 01300 Vantaa, Tikkurila)

Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään kokouskutsussa ilmoitetut asiat. Kutsu on toimitettu yhdistyksen jäsenille sähköpostitse 7.3.2020. Tervetuloa!

Nyt

Kotioppijan todistuksista ja jatko-opinnoista

Oppivelvollisuuden voi suorittaa joko osallistumalla perusopetukseen tai hankkimalla muulla tavoin perusopetuksen oppimäärän mukaiset tiedot (Perusopetuslaki 1998/628, 26 §). Jatko-opintoihin liittyvien vaihtoehtojen selvittäminen ja punnitseminen tulevat ajankohtaisiksi viimeistään siinä vaiheessa, kun oppivelvollisuuden suorittaminen alkaa olla loppusuoralla. Yläkouluikäistä kotioppijaa huoltajineen voi askarruttaa se, miten kotiopetuksessa oppivelvollisuuttaan suorittava saa halutessaan todistuksen ja onnistuuko jatko-opintoihin hakeminen ilman perusopetuksen päättötodistusta. Tässä kirjoituksessa avaamme näkymiä muutamiin vaihtoehtoihin.

Jos huoltaja haluaa kotioppijalleen perusopetusta vastaavan todistuksen, kotioppija voi suorittaa erityisen tutkinnon tai sen osan. Erityisessä tutkinnossa kotioppijan osaamista arvioidaan suhteessa perusopetuksen yleiseen oppimäärään ja sen tavoitteisiin. Erityisen tutkinnon järjestäjänä voi olla taho, jolla on lupa järjestää perusopetusta. Kunnalla ei ole järjestämisvelvoitetta. (OPH 2020; Perusopetuslaki 1998/628, 38 §; Perusopetusasetus 1998/852, 23 §). Asiasta löytyy lisätietoa muun muassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (2014, 59) luvusta 6.7 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset. Mikäli kotioppijalle halutaan todistus yksittäisen oppiaineen, osittaisen perusopetuksen oppimäärän tai koko oppimäärän suorittamisesta, huoltajan kannattaa ottaa hyvissä ajoin selvää erityisiä tutkintoja järjestävistä tahoista. Koska kunnilla ei ole velvoitetta erityisen tutkinnon järjestämiseen, asia ei välttämättä järjesty valvonnasta vastaavassa kunnassa.

Peruskoulun päättötodistus ei ole ainoa edellytys päästä jatko-opintoihin. Lukioon tai ammatilliseen koulutukseen voi hakea harkinnanvaraisen valinnan kautta, ellei kyse ole oppilaitoksesta, joka valitsee opiskelijat ainoastaan erillisen pääsy- tai valintakokeen kautta. Lukioon voi päästä opiskelijaksi myös ilman peruskoulun päättötodistusta tai vastaavaa todistusta, jos hakijalla on riittävät edellytykset suoriutua lukio-opinnoista. Oppilaitoksesta riippuen opiskelupaikan hakuun voi liittyä erityistä huomioitavaa. Esimerkiksi harkinnanvaraisen valinnan mahdollistava ammatillinen oppilaitos voi ottaa yhteen hakukohteeseen enintään 30 % opiskelijoista oppimisvaikeuksien, sosiaalisten syiden tai koulutodistuksen vertailuvaikeuksien vuoksi. Joillakin oppilaitoksilla lukiot mukaan lukien voi olla omia painotuksia, pääsy- tai soveltuvuuskokeita tai esimerkiksi mahdollisuus antaa lisänäyttöä, joihin valinnoissa kiinnitetään huomiota. Opintopolku.fi-nettisivuilla mainitaan mm. että lisäpisteitä voi saada esim. työkokemuksesta tai osallistumisesta työpajatoimintaan. Yksi mahdollinen reitti on myös oppisopimuskoulutus, johon voivat hakea yli 15-vuotiaat.  (Miten opiskelijat valitaan… 2020; Opintopolku.fi 2020; Oppisopimus.fi 2020.)

Aikuislukio tai etälukio on yksi vaihtoehtoinen tapa suorittaa jatko-opintoja, mikäli kotioppija on lukio-opinnoista kiinnostunut. Esimerkiksi Otavan Opiston aikuislukioon voi hakea myös alle 18-vuotiaat, jotka ovat suorittaneet perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Tällöin hakulomakkeen liitteeksi tarvitaan rehtorille osoitettu vapaamuotoinen hakemus perusteluineen. Opiskelu voi tapahtua itsenäisesti pelkästään nettilukiossa tai asumalla Otavan Opistossa ja suorittaa monimuoto-opintoja nettilukiota hyödyntäen. Lukio-opintoihin haetaan ennen kunkin lukuvuoden alkua, mutta opinnot voi aloittaa milloin tahansa kyseisen lukuvuoden aikana. Nettilukion puolella voi opiskella tutkintotavoitteisesti tai suorittaa aineopintoja. (Aikuislukio 2020; Etälukio 2020; Nettilukio 2020; Otavan Opisto 2020.)

Mahdollisiin jatko-opintopaikkoihin kannattaa olla suoraan yhteydessä lisätietojen ja ohjeiden saamiseksi eri hakuvaihtoehdoista. Osaamista ja tietämystä voi laajentaa myös pala palalta hyödyntämällä saatavilla olevia lähiopetukseen, monimuoto-opiskeluun tai puhtaasti verkko-opintoihin perustuvia koulutuksia ja kursseja. Sitä kautta voi aueta uusia reittejä kohti itseä kiinnostavia jatko-opintoja ja alaa.

 

Lähteet:

Aikuislukio. 2020. Opintopolku.fi. https://opintopolku.fi/wp/aikuiskoulutus/aikuislukio/

Etälukio. 2020. Opintopolku.fi. https://opintopolku.fi/wp/aikuiskoulutus/aikuislukio/opiskelu-etalukiossa/

Miten opiskelijat valitaan lukioon? 2020. Opintopolku.fi. https://opintopolku.fi/wp/lukio-2/lukiokoulutuksen-valintaperusteet/

Nettilukio. 2020. Otavan Opisto. https://nettilukio.fi/

Opintopolku.fi. 2020. Hakeminen harkinnanvaraisen valinnan kautta. https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/haku-lukioon-ja-ammatilliseen/hakeminen-harkinnanvaraisen-valinnan-kautta/

Oppisopimus.fi. 2020. Oppisopimuskoulutus. https://www.oppisopimus.fi/opiskelijalle/oppisopimuskoulutus/

Otavan Opisto. 2020. Aikuislukio. https://otavanopisto.fi/aikuislukio/

Perusopetusasetus 20.11.1998/852. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980852#L4P23

Perusopetuslaki 21.8.1998/628. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L8P38

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. 2016. Määräykset ja ohjeet 2014:96. 4. painos. Helsinki: Opetushallitus.